Munnin päiväkirjahuone, jossa on elämää, unelmia ja kirjanpitoa

 Tulppaanit Tulppaanit ovat minulle ja varmaan monelle muullekin varma merkki keväästä ja lähestyvästä kesästä. Kävin viikko sitten ruokaostoksilla ja Mammuttimarkkinoilla Citymarketissa ja löysin sieltä aivan ihania tulppaaneja. Olen toki jo ostanut monet tulppaanit, mutta nämä olivat niin kivan väriset, että oli taas pakko ostaa. Minulla ei ole näissä mitään erityistä suosikkiväriä, yleensä ostan vaaleanpunaisia, liloja, valkoisia tai keltaisia, mutta punaisia tosi harvoin.  Näissä on ainakin oranssia ja vaaleanpunaista. Molemmat ovat minulle tällä hetkellä lempivärejä. Lempivärit vaihtelevat, ja tunnetusti olen aika värikäs ja värejä rakastava persoona. Joskus se on aika pienestä kiinni - Cittarissa oli myös kivoja kukkaruukkuja alessa, ja olin jo asetellut ne ostoskärryyni ajatuksella, että istutan aiemmin hankkimani Santut niihin, mutta niiden alareunassa oli ruskea raita, joka alkoi sitten vaivaamaan niin, että vein ne takaisin hyllyyn. Ehkä minun pitää vaivautua Kukkaka...

Päätin pohtia ääneen, miksi minusta on kiva tilata netistä - huomasin nimittäin jälleen kerran, että laatikoita ja lähetyskuoria alkaa kertyä kummallisen paljon. Viikko sitten saapui uusi näyttö postitse, ja eilen kävin hakemassa Suomalaisen Kirjakaupan kirjalähetyksen. Tänään oli postilaatikossa uusi hiirimatto ICH:sta. Huomenna pitäisi saapua Prisman paketti, ja ensi viikolla hiiri (tietokoneeseen) CDON.comista sekä vaatteita BonPrixistä. Huoh.  Kuvassa tänään saapunut hiirimatto. Siitä voi ehkä päätellä yhden syyn, mikä minua viehättää nettitilauksissa. Jos et arvannut, niin kerron. Valitettavasti tämännäköistä hiirimattoa ei löydy täältä paikallisista kaupoista - tosin voin olla väärässäkin, mutta en jaksa lähteä kiertämään kaikkia hiirimattoja myyviä kauppoja. Mustia varmasti löytyy, mutta esim. Marimekon hiirimattoa (omistin joskus sellaisen) ei löytynyt paikallisista Marimekon myymälöistä.  Marimekosta puheenollen jouduin viime kesänä tilaamaan oranssit Unikko-mukit Roy...

Vuodenvaihteen kiireet ja muut haasteet Tilinpäätösaika on kirjanpitäjien kiireisintä aikaa. Ei siinä sinänsä mitään, kun siihen on tottunut, mutta vuosi vuodelta siihenkin tuntuu kasaantuvan aina entistä enemmän uutta tekemistä. Eri viranomaiset vaativat uusia raportteja, ja ne pitää olla viimeistään 31.1., mutta useat jo aikaisemmin. En varsinaisesti valita, itsehän olen ammattini valinnut ja kaikesta ikävämmästäkin työstä huolimatta rakastan työtäni.  Varsinaisella työpaikallani otettiin käyttöön uusi maksuliikenneohjelma heti vuodenvaihteen jälkeen, ja vaikka itse käyttöönotto onnistui ihan hyvin, niin muuten on ollut monenlaisia haasteita. Monella on varmaan samoja kokemuksia - uusi ohjelma tuntuu ainakin aluksi huomattavasti vaikeammalta kuin se vanha tuttu ja niin kävi tässäkin. Uusi ohjelma on päivitetty versio entisestä, mutta valitettavasti joitakin hyviä toimintoja on jätetty kokonaan pois, ja se vaikeuttaa työtä.  Tämän ohjelman myötä yritämme pikkuhiljaa päästä er...

 Rovaniemi 2.1.2025 Tästä alkoi meidän matka - Rovaniemen lentokentällä oli väkeä kuin meren mutaa. Meillä oli Easyjetin suora lento Rovaniemeltä Manchesteriin, ja lähtöaika oli klo 12.55. Päätimme olla kentällä hyvissä ajoin, koska jokainen on lukenut ja kuullut meidän lentokenttäkaaoksesta joulun aikaan. Olimme kentällä noin 10.15 ja menimme yläkertaan lähtödrinkeille odottamaan lähtöselvityksen avautumista.  Se olikin fiksu veto, koska muuten olisi lähtödrinksut jääneet juomatta. Lähtöselvitystiskille selvisimme kohtuullisen nopeasti, mutta turvatarkastuksen ja passintarkastuksen jälkeen olikin jo aika siirtyä koneeseen. Lentoaika Rovaniemeltä Manchesteriin oli noin 3, 5 tuntia ja perillä oltiin paikallista aikaa noin 14.30. Olimme porvarillisesti tilanneet taksin kentälle meitä vastaan, vaikka se olikin aika arvokasta.   Manchester 2.-5.1.2025 - Olli-Pekan dreams come true :) Joku voi ihmetellä, että mitä...

  Aivan tavallinen päivä tavallisen ihmisen elämässä Olen viime aikoina miettinyt paljon sitä, kuinka ihminen ei osaa arvostaa tavallista arkea. Ihan niin kuin siinä mainoksessa, jossa lapsi on vakavasti sairas - olisipa huomenna tavallinen päivä. Me kaipaamme jännitystä ja kaiken maailman hailaitteja elämään, mutta ne eivät useinkaan ole niin positiivisia kuin toivoisimme. Usein myös sanotaan, että sitä saa mitä tilaa, mutta ei meistä kukaan koskaan tilaa sairautta, työttömyyttä, rahapulaa, asunnottomuutta, riitaa rakkaiden kanssa, kuolemaa tai muuta ikävää. Joillekin niitä vaan tuntuu tulevan enemmän kuin laki sallii.  Olen itse tietoisesti pyrkinyt siihen, että osaisin nauttia ihan tavallisista päivistä ilman mitään suuria odotuksia. Mitä siihen tavalliseen päivään kuuluu? Usein siihen kuuluu sekä kivoja että vähemmän kivoja asioita.  Aamu voi alkaa huonosti, jos vaikka herää puoli tuntia liian myöhään, mutta onko se niin vakavaa? Mie olin ennen sellainen, että koko pä...

  Syysloma Kyproksella Kyproksen loman suunnittelu alkoi jo pari vuotta sitten, kun olimme käyneet Rodoksella Aventoursin suorilla lennoilla. Silloin oli vaihtoehtona myös Kypros, mutta ei enää tänä vuonna. Hydros (lapsenlapsi ei muistanut maan nimeä aivan oikein) jäi kuitenkin mielen pohjalle ja niinpä aloimme suunnitella matkaa sinne. Matkaseurueeseemme kuului Matka-Munni (minä), tyttäreni Milla ja hänen poikansa Ukko sekä ystävämme Paula poikansa Jamin kanssa. Ukko ja Jami ovat molemmat 11-vuotiaita, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli luvassa 😉. Varoitus, tämä on pitkä tarina 😎 Lähdimme matkaan perjantaina 13.9.2024 Norwegianin lennolla Rovaniemeltä Helsinkiin. Lento lähti Punanokan tapaan hieman etuajassa 😄ja perille saavuttiin kaikin puolin hyvin ja mallikkaasti kentälle sievästi tömähtäen. Päädyimme lentoon puhtaasti hinnan takia - junalla olisimme lähteneet suunnilleen samaan aikaan, ja perillä olisimme olleet  aamulla, kun taas lentäen olimme perillä reilus...