Sukset
Uudet sukset
Minulle tuli noin viikko sitten tilapäinen mielenhäiriö, kun aurinko paistoi, ja näin koululaisjoukon matkalla jäälle hiihtämään. Tuli mieleen, että miekin haluan auringonpaisteeseen hiihtämään 😎, mutta eihän minulla ole suksia. Muistelen, että olen viimeksi hiihtänyt joskus 2000-luvulla, kun olin vasta muuttanut Rovaniemelle ja asuin silloinkin lähellä rantaa, tosin Viirinkankaalla.
Olen kyllä aiemminkin vuosien varrella miettinyt, että pitäisikö ostaa sukset, mutta en ole vain saanut aikaiseksi lähteä kaupoille. Sukset on nimittäin sellainen artikkeli, että niiden ostaminen netistä ei ole kovin fiksua, vaikka nettisivuilla onkin hyvät suksien valintaohjeet. Kun kerroin perheelle suksien ostoaikeista, niin tyttäreni ilmoitti heti lähtevänsä mukaan, ja sisareni kielsi ostamasta halvimpia Peltosia, Fischereillä kuulemma pärjää vaativampikin hiihtelijä. Valinnan vaikeutta ei siis ollut. Suksikaupoille päätettiin lähteä lauantaina 28.2.2026 ja niinpä sitten ajeltiin kauppakeskukseen ja jännittynein mielin kävelimme tyttäreni kanssa Intersportiin. Olin netistä katsonut valmiiksi Fischerin suksipaketin hintaan 299 € siteet asennettuna ja sellaista sitten mentiin ostelemaan. Alla linkki suksiin, jotka ostin - sukset jäivät vielä kauppaan, koska niihin piti tehdä joku alkuvoitelu eikä ollut aikaa odottaa sitä, koska parkkiaika kauppakeskuksessa on nykyään vain tunti.
Saimme myyjäksi nuoren ja reippaan Teemun, joka sitten varovasti elonpainoani sekä pituuttani kyseltyään etsi ja löysin minulle sopivat sivakat. Minun piti seisoa suksien päällä suksicatwalkilla ja hän mittaili ja teki omia merkintöjään. Toimenpide ei kestänyt kauan eikä edes käynyt kipeää, ja sen jälkeen lähdettiin etsimään monoja. Ilmoitin heti, että mitään neljänsadan euron monoja en aio ostaa, vaan jotkut perushyvät jalkaan sopivat edukkaat ovat se, mitä haluan. Teemu kyseli vielä lestin leveydestä ja jouduin paljastamaan, että vasemmassa jalassani on vaivaisenluu, ja oikea kinttu on hieman suurempi kuin vasen. Hän tiesi heti suositella Alpinan monoja, mutta valitettavasti niistä ei löytynyt sopivaa kokoa. Olivat olleet ilmeisen suositut edullisen hintansa takia, ehkä 😀. Seuraava vaihtoehto oli Mc Kinleyt (nevöhööd) ja niitä sitten lähdettiin sovittamaan jalkaan.
Onhan ne ajat muuttuneet siitä, kun edellisen kerran monoja ostin. Silloin oli ihan nyöritykset ja aika paljon helpompi saada ne jalkaan, minkä tietenkin Teemulle kerroin. Aivan hirrrveän tiukka oli se Mc Kinleydien vetoketju, ja sitten oli joku naru, joka piti vetää mahdollisimman tiukalle, että saa sen vetskarin kiinni. Huoh. Teemu siinä asenteli minulle ne monot jalkaan ja piti sitten könkkäistä niillä vähän, että nouseeko kantapää. No ei noussut ja ainakin siellä kaupassa ne tuntuivat ihan sopivilta ja hyviltä jalassa. Ekoissa hiihtoharkoissahan sen sitten oikeasti näkee, mutta siihen voi olla vielä aikaa. Ilmoitin Teemulle, että voisin ottaa hänet kaupan päälliseksi asentelemaan monoja jalkaan, mutta ei hän suostunut.
Mutta paketista puuttui vielä sauvat, joten Teemun kanssa lähdettiin etsimään niitä. Hyllyväli oli niin kapea, että en mahtunut sinne tutkimaan tarkemmin, mutta sieltä löytyi jotkut noin 40 €:n sauvat, joissa oli sinistä ja mustaa. Kääks. Rumat. Kääks. Omat vaaleanpunaiset lasisilmäni olivat bonganneet sieltä ihanat neonpinkit sauvat, mutta hinta sai miettimään asiaa uudelleen. Ne nimittäin maksoivat 120 € alennetullakin hinnalla. Tässä kohdassa tyttäreni puuttui peliin ja ilmoitti, että otamme ne rumat sauvat ja tuunaamme itse, ja Teemukin lähti tähän mukaan ja sanoi, että joo, niihin voi laittaa vaikka glitteriä 💅. Ei siis kuvaa rumista sauvoista, otan sitten myöhemmin, kun ne on tuunattu.
Teemuhan kertoili myös kaikenlaisia vinkkejä, kuten miten voi ottaa siteet pois. En kyllä ajatellut ottaa niitä pois, vaikka se hänen tekemänä näytti hyvin helpolta. Jos käyn kolme tai neljä kertaa hiihtelemässä, niin tuskin on tarvetta siteiden siirtelylle. Tarkoitus on siis hiihtää vain aurinkoisina vapaapäivinä 😎. Toinen tyttäreni käväisi pienen poikansa kanssa kylässä, ja kun hän kuuli suksiostoksistani niin hän heti ilmoitti pojalleen, että ensi vuonna voidaan hiihdellä yhdessä, kun äiskä saa munnilta sukset 😊. Nuorisolla on siis vahva luotto mamin hiihtoharrastuksen jatkumiselle.
Toivotan aurinkoista kevättä ja hyviä hiihtokelejä 💥
Kommentit
Lähetä kommentti