Tekstit

Sukunimi vaihtuu...

Kuva
 Sukunimen vaihtaminen Olen jo pitkään pohtinut itsenäistymistä ja oman sukunimen, tai siis ns. tyttönimen käyttöön ottamista. Avioerosta tuli 20 vuotta 14.1.2024 ja ensin ajattelin ajoittaa nimenvaihdoksen tuohon ajankohtaan, mutta tulin toisiin ajatuksiin. Se on nimittäin yllättävän haasteellista, ei teknisesti vaan muuten. Kaiken lisäksii 14.1. oli sunnuntai, joten ei onnistunut nimen vaihtaminen tuolle päivälle😊.  Kuva Pixabay Avioeron aikaan en jaksanut miettiä nimiasioita, sillä ei oikeastaan ollut suurta merkitystä. Pidin ex-miehen sukunimen lähinnä lasten takia, ja osittain myös laiskuuttani. En kokenut mitään tarvetta vaihtaa nimeä. Jostakin syystä tämä nimiasia on nyt alkanut puskea esille - tuli ajatus, että haluan kuolla omalla nimelläni (en ole sairastunut tai mitään sellaista, mutta se ikääntyminen 😊). Myös passi ja henkilökortti on sopivasti uusittava huhtikuuhun mennessä, joten olen päättänyt, että nyt on se aika.  Olen tietenkin selvittänyt asioita ja toimintajärjest

Ihan tavallinen perjantai

Kuva
  Perjantai - viikon paras päivä? Tämä perjantai alkoi varsin hyytävissä tunnelmissa, mutta onneksi vain sään takia. Eräs Tintin asiakas soitti aamulla ennen töihin lähtöä, ja hänen kanssaan puhuttiin oikeiden asioiden lisäksi siitä, että monessa töipaikassa vaaditaan selvinpäin olemista jopa perjantaisin - on se kyllä outoa😋.  Pimpula käynnistyi kiltisti ja kun on riittävästi vaatteita, niin tarkenee. Aika moni töikaveri oli jäänyt etätöihin, joten siellä oli tosi rauhallista. Iltapäivän kahvitauolle tosin ilmestyi yllättävän paljon väkeä, mutta se on vain positiivista. Suunnittelimme tuppikisoja seuraaville virkistyspäiville😃. Lähdin tänään töistä poikkeuksellisen aikaisin, jo vähän klo 15 jälkeen, koska tyttäreni ja pikkuinen lapsenlapseni tulivat käymään. Näen heitä aivan liian harvoin, vaikka asuvat samassa kaupungissa - joskus on vaan niin vaikea saada yhteistä aikaa sovittua. Kaikilla on omat menonsa ja kiireensä, välillä joku on sairaana ym., mutta tänään ei onneksi ollut mit

ALV-alarajahuojennus poistuu 2025 - miten se vaikuttaa pieniin yrityksiin?

Kuva
ALV-alarajahuojennus - mikä se on? Olen aikaisemminkin kirjoittanut alv-alarajahuojennuksesta, mutta siitä huolimatta nostan aiheen uudelleen esille. Lyhyesti ja yksinkertaisesti alv-alarajahuojennus on verohuojennus alv-rekisterissä oleville yrityksille, joiden liikevaihto on 15 000- 30 000 €. Jos liikevaihto jää alle 15 000 €:n, yritys saa huojennuksena tilikaudelta maksettavan arvonlisäveron, ja mikäli liikevaihto ylittää 15 000 €, mutta jää alle 30 000 €:n, yritys saa huojennuksena takaisin osan maksettavaksi tulevasta arvonlisäverosta. Usein jää huomaamatta, että alv-alarajahuojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa, ja se on muistettava ilmoittaa tulona veroilmoituksella. Lisätietoja verottajan sivuilta.  https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/arvonlisaverotus/vahainen-liiketoiminta-on-arvonlisaverotonta/ Kuva Mohamed Hassan Pixabaysta Asia alkoi nyt kiinnostaa enemmän, koska tämä huojennus poistuu 1.1.2025, ja aloin pohtia, miten se vaikuttaa esimerkiksi

Joulun jälkeinen elämä ja uusi vuosi jälleen kerran

Kuva
Joulu tuli, meni ja vuosi vaihtui Minun joulu meni ihan kivasti ja onnellisesti ohi. Aattoaamuna keitin perinteisen riisipuuron ja muistin myös laittaa siihen mantelin, jonka sitten onnistuin itse saamaan😋. Tein myös luumusoppaa, se ei valitettavasti tehnyt yhtä hyvin kauppaansa kuin riisipuuro, vaikka olikin ihan onnistunutta. Vanhin tyttäreni kävi perheensä kanssa syömässä ennen kuin siirtyivät maalle isänsä luokse aaton viettoon. Minä sain aattoillan seuraksi hänen ystävänsä Riikan, toki hän on myös minun ystäväni. Illalla kävimme saunassa ja sen jälkeen nautimme mm. Ouzolla terästettyä glögiä - oli yllättävän hyvää. Ouzoa oli vain tilkkanen, joten tyydyimme sitten kuohariin ja punaviiniin.  Joulupäivän iltana menimme syömään tämän samaisen vanhimman tyttären luo - he olivat Riikan kanssa paistaneet kinkun jo pari päivää ennen aattoa, ja toki muutakin syötävää oli tarjolla. Siellä oli myös poikani ja miniäni sekä pari ystävää. Ruokailun jälkeen jaettiin lahjat ja kaikki saivat jota

Kirja, e-kirja vai äänikirja?

Kuva
Perinteinen kirja Minä olen aina lukenut paljon, ja enimmäkseen perinteisiä kirjoja. Ne ovat jotenkin niin tuttuja ja turvallisia - ja helppo ottaa mukaan matkalle, sohvalle, ruokapöytään jne. Matkoille otan aina useita pokkareita mukaan, koska ne ovat kevyitä ja mahtuvat paremmin muutenkin täyteen ahdettuun matkalaukkuun. Yksi kirja matkustaa tietenkin käsimatkatavaroissa, jotta voin kaivaa sen esille heti, kun siltä tuntuu. Varsinkin yksin matkustaessani koen, että kirja on aivan paras matkakumppani - siltä ei tarvitse kysellä mielipiteitä eikä se muutenkaan vaadi mitään - ei tarvitse ostaa ruokaa eikä juomaa😊. Joskus nuorena minulla oli tapana kirjoittaa oma nimi kirjan etusivulle, jos vaikka lainaan sen jollekin, niin oli suurempi mahdollisuus saada se takaisin, kun omistajan nimi oli etusivulla. Nykyään olen luopunut tuosta tavasta, vaikka minusta se edelleenkin on toimiva systeemi.  Matkapokkarit minulla on tapana jättää joko hotelliin tai muuhun majoituspaikkaan. Kaikki eivät t

Joulustressiä

Kuva
Joulu tulee hitaasti, mutta varmasti... Aloitan siitä, että täällä Rovaniemellä me kaikki uskomme Joulupukkiin. Tästä huolimatta minä en ole millään muotoa jouluihminen, ja siksi joulu on aika stressaavaa aikaa. Eniten minua stressaa lahjojen ostaminen - ei siksi, ettenkö haluaisi ostaa niitä, vaan siksi, että niitä on niin vaikea ostaa. Ja vielä vaikeampi niitä on tehdä itse, vaikka sekin olisi mukavaa. Aika ja taidot ei vaan riitä siihen, siksi joutuu turvautumaan ostohommiin. Toki tässä iässä jo ymmärtää, että lahjoja pitäisi suunnitella koko vuosi, ja ostaa aina, kun näkee jollekin sopivan. Se vaan ei toimi niin. Mutta pukilla on oltava apulaisia, ja siksi minäkin vuodesta toiseen suoritan Joulupukin minulle määräämiä tehtäviä 😉. Joulun ns. hittilahjat selviävät yleensä vasta Black Fridayn aikoihin, ja varsinkin lapsilla lahjatoiveet muuttuvat vähintään viikoittain kavereiden, Instan, Snapin tai TikTokin suositusten mukaan. Ei siis ole mitään järkeä ostaa lapsenlapselle lahjaa syy