Kuva Ellun pihalta by Nina Korpela

Inhoan syksyä, mutta miksi ihmeessä se on minun aktiivisinta aikaa?

Havahduin tässä eräänä päivänä sellaiseen mielenkiintoiseen asiaan, että yleensä aktivoidun syksyllä aloittamaan uusia juttuja, vaikka vuodenajoista syksy on se inhottavin, tai en ole varma - talvi on kyllä myös syvältä. Lumi on kaunista, mutta auton päällä se muuttuu jotenkin inhottavaksi, kuin myös tien päällä. Aura-auto jättää aina sellaisen kivan palteen tienreunaan, ja ellei sitä ehdi heti lapioimaan, niin siihen se jää. 

Olen ajatellut, että poden syysmasentautumista 😕. Joka tapauksessa huomasin, että viime vuonna samoihin aikoihin aloitin Tilitintin perustamisprojektin ja tein ihan maanisesti kotisivuja joka ilta ja viikonloppu, muistaakseni noin kuukauden ajan, kunnes 13.10. päästin Tintin lentoon. Nyt huomaan kirjoittavani blogia samalla maanisella tarmolla, viikko sitten julkaisin kaksi postausta, ja tänäänkin olen kirjoittamassa jo toista postausta varastoon. Minun pitää ihan hillitä itseäni, että en julkaise niitä heti. Pitäisikö tästä olla huolissaan? Mikä minua vaivaa?

Olen aktivoitunut myös muuten, viime viikolla olin tosi tarmokas ja sain varattua itselleni ajan työfysioterapeutille liittyen näyttöpäätelaseihin - tämäkin asia oli todo-listalla lähemmäs vuoden. Olin huomannut, että en näe kunnolla, joskus jouduin kaivamaan ihan suurennuslasin esiin, että näen lukea tekstit ja numerot. Siinäkin sinnittelin, kunnes keväällä tajusin, että mitta on täysi, en yksinkertaisesti näe juuri mitään näyttöpäätelaseillani, ja oli pakko tehdä jotakin. Kävin optikolla ja sain (siis ostin) uudet lasit, mutta en silti saanut hoidettua tuota työasiaa ennen kuin nyt. Olen siis toukokuusta asti laiskuuttani käyttänyt omia monitehotoimilasejani myös näyttöpäätetyössä, vaikka ne eivät todellakaan sovellu siihen. Nyt on kuitenkin näyttöpäätelasit tilattu ja toivottavasti elämä töissä kirkastuu 😊 Btw, kysyin optikolta, milloin olen hankkinut edelliset päätelasit ja hän kertoi, että vuosi oli 2013, ja lukemat silloin 1.25 ja nyt lukema oli 2.75. Hän ei yhtään ihmetellyt, miksi olen kokenut näkemisen hieman ongelmalliseksi. 

Ihmettelen myös sitä, että miksi minä en aktivoidu niihin tavallisiin syystoimiin, mitä monet muut tekevät - esim. pihan laittaminen talvikuntoon, kesävaatteiden varastointi ja talvivaatteiden esille kaivaminen jne. Olen jo kaksi viikkoa katsellut olkkarin ikkunoita, ja miettinyt, että haluaisin vaihtaa verhot, mutta en vain ole saanut sitä tehdyksi. Kokemuksesta tiedän, että kyseinen operaatio vaatii ehkä jopa 20 minuuttia minun kallisarvoista aikaani, eikä siinä juuri sykekään nouse, mutta en vain saa sitä tehtyä. Aina löytyy jotakin muuta tekemistä. Mutta nyt on Vallilan Stockholmilt ikkunassa, olin reipas.

Syksyssä inhottavinta on, kun se alkaa. Ruska on kaunis, mutta se ei kestä kauan, Tulee pimeää, sataa ja tuulee, lehdet tippuvat puista.  Ensimmäisen asteen ärsytys tulee, kun joutuu aamuisin raaputtamaan auton tuulilasia. Se tarkoittaa, että on kaivettava esiin roikanjohto ja ajastin, enkä ikinä muista, miten se toimii. Sisätilanlämmitin on näillä leveysasteilla välttämätön.  Seuraavaksi pitää alkaa stressata renkaiden vaihdosta  - onneksi olen ymmärtänyt rengashotellin perimmäisen tarkoituksen ja renkaat siellä onnellisena odottavat, että pääsevät Pimpulan alle kuskaamaan minua.  Lämmin suositus rengashotelleille - se on palvelu, josta todellakin kannattaa maksaa💖












Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lomailua ja junamatkailua Ranskan Rivieralla ja Italian Cinque Terressä

Lomatunnelmia Rodokselta

Perjantain puuhastelua