Sivutoimisen tai kevytyrittäjän YEL-vakuutus
Pitkästä aikaa päätin kirjoittaa asiaa, toki edelleenkin vastuu luetun ymmärtämisestä on lukijalla. Minun ajatukseni kulkevat nopeammin kuin mitä kirjoitan, tai kirjoitan nopeammin kuin mitä ajattelen, joten virheiltä ei voine välttyä. Siispä asiaan. Olen jo pitkään pohtinut sivutoimisen yrittäjän yel-asioita, enkä oikeastaan ole tullut hullua hurskaammaksi, mitä ikinä sitten tuo sanonta tarkoittaakin, mutta se sopii tähän yel-asiaan. Päätoimiselle yrittäjälle yel-vakuutuksen ottaminen on itsestäänselvyys, mutta meille sivutoimisille se on vähän mörkö. Sivutoimisen yrittäjän tulot heiluvat usein siinä ja siinä yel-vakuuksen alimmalla askelmalla (YEL-työtulon minimiraja vuonna 2022 on 8 261,71 euroa. Tämä tarkoittaa, että YEL-työtulon minimi on kuukausitasolla noin 689 euroa). Nämä samat tulorajat ja yel-vakuutuksen ehdot koskevat myös kevytyrittäjää. Tarkempia tietoja yel-vakuutuksesta saa eri eläkevakuutusyhtiöiden nettisivuilta, esim. ELO, Varma, Ilmarinen ja Veritas.
Usein on epäselvää, mikä on yel-tulo - onko se yrityksen tulos verojen jälkeen vai liikevaihto? Vai jotakin muuta? Jos kysyt tätä eläkevakuutusyhtiöstä, niin todennäköisesti vastaus on hieman ympäripyöreä: arvioi, mitä vastaavasta työstä pitäisi maksaa/saada palkkaa, ja jos se ylittää yel-vakuutuksen minimirajan, olet velvollinen ottamaan yel-vakuutuksen. Kokemukseni perusteella useat yel-velvolliset yrittäjät ottavat pienimmän mahdollisen yel-vakuutuksen - tämä lienee julkinen salaisuus. Tämä on toki sallittua, koska yrittäjä itse arvioi työtulonsa, eikä siihen oikein kukaan voi väittää vastaankaan. Yel-vakuutusta voi tarpeen mukaan muuttaa isommaksi tai pienemmäksi tilanteen niin vaatiessa. Kokoaikaista yrittäjää kehotan oikeasti miettimään sopivan suuruisen yel-vakuutuksen, koska se vaikuttaa mm. yrittäjän sairaus-, työttömyys- ja äitiyspäivärahojen suuruuteen.
Sivutoimisen yrittäjän tilanne on kuitenkin hieman erilainen. Sivutoimisuus johtuu useimmiten siitä, että tehdään "oikeaa" työtä jonkun muun palveluksessa, ja yritystoiminta on harrastus. Näin on tilanne myös itselläni, toki Tilitintti on minulle tosi rakas. Varsinainen työnantaja huolehtii eläkevakuutusmaksuista, joten yel-vakuutus koetaan tarpeettomaksi. Tämä on täysin ymmärrettävää, kun käy laskemassa yel-vakuutuksen vaikutusta tulevaan eläkkeeseen. Jos sivutoiminen yrittäjä ottaa ensimmäistä kertaa yel-vakuutuksen suunnilleen tuolle alimmalle tulorajalle, niin vakuutusmaksu on n. 1800 euroa vuodessa. Siinä on huomioitu ensimmäistä kertaa yel-vakuutuksen ottavan alennus 22 %. Omalla kohdallani se on noin 35 euroa kuukaudessa lisää eläkettä ja maksan silti noin 135-140 euroa kuukaudessa yeliä. Toki täytyy muistaa, että jos maksan 1800 euroa yel-vakuutusta, niin myös verotettava tuloni on tuon verran pienempi. En nyt kuitenkaan tällä kerralla tee verolaskelmaa, koska siihenkin vaikuttavat monet muutkin asiat😕. Käytännössä sivutoiminen yrittäjä kipuilee kahden rajan välillä: yelin minimi 8261, 71 euroa ja työttömyysturvaan oikeuttava 13 573 euroa. Jos ilmoitat yel-tuloksi yli 13 573 euroa ja olet kuitenkin vakituisessa työssä, niin kannattaa selvittää omasta ammattiliitosta työttömyysturvan taso. Tästä asiasta minulla ei ole tarpeeksi tietoa, joten en uskalla kirjoittaa siitä sen enempää, joten ihan vinkkinä tuo, että selvitä asia, että ei tule tehtyä isompia virheitä😃.
Kannattaako siis sivutoimisen tai kevytyrittäjän ottaa yel-vakuutus? Kyllä, ainakin jos aiot myydä osaamistasi julkisen sektorin organisaatioille, kuten kunnille ja kuntayhtymille (tämä ei siis koske tavaroiden tai tuotteiden myyntiä). Korostan, että puhun nyt nimenomaan työsuorituksen tekemisestä, esim. konsulttipalvelut, valokuvaus, suunnittelutyöt, koulutuspalvelut tai kotisivujen tekeminen ym. Julkisen sektorin organisaatioiden on nimittäin maksettava eläkevakuutus toiminimi- tai kevytyrittäjän palkkiosta, ellei yrittäjällä ole voimassaolevaa yel-vakuutusta. Tämä tulee hyvin monelle yrittäjälle yllätyksenä, koska yksityisellä sektorilla tätä velvollisuutta ei ole. Haluan kertoa tästä siksi, että työssäni törmään tähän tilanteeseen yllättävän usein. Nyt sinä mietit, että entäs sitten, maksakaa kaikin mokomin ihan mitä haluatte, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Julkisen sektorin organisaatioiden on noudatettava hankintalakia, ja olennainen osa sitä on kilpailuttaminen ja yritysten tasavertainen kohtelu.
Kerron esimerkin: Me (kuntayhtymä) tarvitsemme konsultin tekemään jonkun selvityksen jostakin, vaikka niinkin äärimmäisen tärkeästä asiasta kuin tinttien levinneisyydestä ja pesimispaikoista Lapissa. Arvioimme ensin, ylittääkö hankinnan arvo kansallisen kynnysarvon ja päädymme siihen, että ei ylitä - ehkä se maksaa noin 5000 euroa. Teemme siis kilpailutuksen lähettämällä tarjouspyynnön viidelle kyseisiä tinttien pesimispaikkaselvityksiä tekevälle yritykselle (niitä voi olla kyllä haasteellista löytää tosielämässä). Saamme kaikilta tarjoukset määräaikaan mennessä ja avaamme innokkaina tarjoukset.
Siellä on kolme tarjousta osakeyhtiöiltä (4500 €, 4400 € ja 4000 €), yksi kevytyrittäjältä (3000 €) ja yksi toiminimeltä (3500 €). Kevytyrittäjän ja toiminimen tarjoukset ovat ylivoimaisesti edullisemmat kuin osakeyhtiöiden, mutta sitten me muistamme tuon hemmetin yel-vakuutuksen ja laskutuspalvelun. Kevytyrittäjä on ilmoittanut laskuttavansa Eezyn tai Ukon tai jonkun muun kautta, ja me muistamme, että ai niin, hinta ei ehkä olekaan se, mikä on tarjouksessa, koska siihen pitää lisätä laskuttajan kulut (työnantajamaksut). Samoin toiminimiyrittäjän kohdalla. Lähetämme heille siis pyynnön toimittaa yel-todistus, tai kevytyrittäjältä sellainen laskun summa, joka sisältää lakisääteiset työnantajamaksut, ellei hänellä ole yel-vakuutusta. Tällä hetkellä Kuel-vakuutuksen työnantajan osuus on noin 16,75 %, ja sen verran joudumme lisäämään toiminimiyrittäjän tarjouksen loppusummaan, ellei hänellä ole voimassaolevaa yel-vakuutusta.
Tällä voi olla iso merkitys tarjousvertailussa. Jos kuitenkin vielä tuon vakuutuksen lisäämisen jälkeen päätyisimme toiminimiyrittäjän tarjouksen hyväksymiseen, niin lasku maksettaisiin vasta seuraavassa palkka-ajossa, ja siitä vähennettäisiin vielä työntekijän osuus työeläkemaksusta (7,15 tai 8,65 % riippuen yrittäjän iästä). Tässä on hyvä huomauttaa, että vakuutusasioiden lisäksi tarkastamme myös muiden kriteerien täyttymisen, ja yksi niistä on, että veroja(kaan) ei saa olla rästissä. Ja vielä kerrottakoon sekin, että yleensä pyydämme toimittamaan yel-vakuutustodistukset jo tarjouspyynnössä, mutta joskus se unohtuu, koska virastoissakin on suurimmaksi osaksi vain ihmisiä, vaikka se ei ehkä aina tunnu siltä 😀.
Siis mieti - teet tarjouksen 3500 euroa alv 0 % ja hinta onkin oikeasti 4085,25 euroa, josta sinulle maksettaisiin 3249,75 euroa (vähennetty työntekijän maksu nuoremman työntekijän osuudella). Eläkevakuutusmaksut lasketaan arvonlisäverottomasta summasta, joten toki tuohon tulisi alv päälle. Jos sinulla olisi yel-vakuutus, niin olisit tehnyt kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ja saisit Tinttien pesimis- ja levinneisyysselvityksen tehtäväksi ✌.
Eikä siinä vielä kaikki 😕, vaikka et tekisikään kauppaa kuntien tai muiden julkisen sektorien organisaatioiden kanssa, voit olla varma siitä, että sinua tarkkaillaan. Esim. itse ilmoittauduin alv-velvolliseksi (silloin raja oli 8500 euroa) ja sain heti kirjeen ETK:lta, että muistathan selvittää eläkevakuuttamisvelvollisuutesi. Eläketurvakeskus valvoo työeläkevakuuttamisen lisäksi yel-vakuutuksia, ja voi tarpeen niin vaatiessa ottaa sinulle eläkevakuutuksen, ja sinun on vain maksettava se. Ja btw - se on ulosottokelpoinen ilman eri määräyksiä.
Mieti, kannattaisiko kuitenkin ottaa vaikka se ihan pienin yel-vakuutus?
Tässä muutama linkki asiaan liittyville sivuille:
Kuvat Pixabaysta
Kommentit
Lähetä kommentti